Mistä pito ilman nastarenkaita?

Jos nastoja ei olisi, tarvittaisiinko kaduille lisää hiekkaa pidon saavuttamiseksi? Entä mitä hiekan lisääntyminen tarkoittaisi katupölyn määrässä?

Nastarenkaat ovat yksi osatekijä katupölyn muodostumisessa, sillä nastarenkaat muodostavat katupölyä irroittamalla tien päällystettä. Katupölyn synty on kuitenkin monisyistä: muun muassa hiekoitushiekka, suola ja auraus aiheuttavat katupölyä. Esim. Upsalan kokemukset osoittavat nastarengaskiellon nostavan hiekoituksen määrää. Osa ongelmaa on myös kaikkien rengastyyppien aiheuttaman ns. hiekkapaperi-ilmiön tienpinnasta irrottaman päällysteen muodostama katupöly.

Nastarenkaiden osuutta katupölyn muodostumisessa pyritään pienentämään 1.7.2013 voimaan tulleella nastoja koskevalla asetuksella, joka vähentää nastarenkaiden aiheuttamaa tienpinnan kulumista jopa neljänneksen.

Vaativia talvikelejä on Suomen olosuhteissa parhaimmillaan marraskuusta huhtikuulle, viidestä kuuteen kuukauteen. Ilman nastarenkaiden karhennusapua liikenteen turvallisuus ja sujuvuus saattaa olla vakavasti uhattuna. Jos laaja-alaiset pölyntorjuntakeinot otettaisiin käyttöön, katupölyaika kestäisi viikon-pari eikä liikenneturvallisuutta tarvitsi muilta kuukausilta riskeerata.

Jarmo Nuora, Autonrengasliiton puheenjohtaja


Pölyntorjuntakeinojen tulee olla laaja-alaisia

Pölynmuodostuksen ehkäisemisen lisäksi avainasemassa on pölynnousun vähentäminen esimerkiksi katujen siivouksella ja erilaisilla pölyn sidontatekniikoilla. Katupölyongelmassa pitääkin sen synnyn lisäksi kiinnittää erityisesti huomiota jo muodostuneen ja kaduille kertyneen pölynnousuun tienpinnasta.

Pölynnousun aiheuttajana nasta- ja kitkarenkaiden välillä ei ole havaittu eroja, vaan oleellisempi seikka on esimerkiksi ajonopeus (mitä korkeammat nopeudet, sitä enemmän pölyä nousee). Raskas liikenne nostaa puolestaan pölyä moninkertaisesti verrattuna henkilöautoihin.


Ajattelemisen aihetta

  • Ruotsissa, Uppsalassa nastakielto ei ole parantanut ilmanlaatua, hiekoituksen määrä on lisääntynyt dramaattisesti ja liikenne on ohjautunut vaihtoehtoisille reiteille
  • Hiekoitussepeliä Helsingin kaupungin hiekoittamilla pinnoilla kuluu talvikaudessa arviolta noin 40 000 tonnia.
  • Kun nastarenkaiden käyttöaste laski Hokkaidoilla 30-40 %:iin, tiet tulivat oleellisesti liukkaammiksi ja hiekoituksen sekä suolauksen määrä lisääntyi dramaattisesti.
  • Merkittävä osa keväällä ilmaan nousevasta pölystä on kertynyt tienvarren penkkoihin talven aikana. Kadunvarren lumessa voi olla jopa 20-kertainen kiintoainespitoisuus puhtaaseen lumeen verrattuna.
  • Katupölytutkimuksissa on kuitenkin havaittu hiekoituksen olevan osasyyllinen myös päällysteen kulumiseen ns. hiekkapaperi-ilmiön kautta. Hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää ja pääosa tästä pölystä on peräisin asfaltista.

Lähteet:

Biltrafiken på Kungsgatan i Uppsala har minskat med en tredjedel sedan dubbdäcksförbudet infördes. Luften klarar ändå inte EU:s miljökrav. Upsala Nya Tidning, 03.11.2013.

Teitä hiekoitetaan liukkaista riippumatta. Metro, 19.1.2012.

Katujen talvikunnossapito ja katupölyn torjunta. Redust-katupölyhanke, 23.12.2011.

Nastarenkaiden vähentämisen liikenneturvallisuusvaikutukset. Liikenne- ja viestintäministeriö, Julkaisuja 4/2012.